Koskinen debytoi nuorena poikana Reippaan paidassa miesten kakkosdivarissa. Kaudeksi -94 nuorukaisen tie vei Myllykoskelle. Siellä vierähti lopulta viisi vuotta ja palkintokaappi sai täytettä kiitettävästi.
– Sain olla mahtavaa aikaa siellä. Hommat meni vahvasti eteenpäin. Pelattiin eurocuppia joka vuosi. Ei ollut mistään puutetta. Aina kun pelaaja pyysi jotain niin yleensä se hoidettiin sitten. Todella hyvät muistot jäi itselle, Koskinen suitsuttaa.
MYPA:n taival pääsarjatasolla katkesi viime talvena ikävällä tavalla.
– Olen surullisena katsonut MYPA:n kohtaloa mihin se meni. Siellä on kaikki asiat kunnossa ja toivottavasti saavat toiminnan ryhtiin ja uudestaan ylöspäin, Koskinen sanoo.
FC Reippaan ja FC Kuusysin fuusioseura FC Lahti nousi kaudeksi -99 Veikkausliigaan ja silloin myös Koskinen palasi mastokaupunkiin.
– Se oli sellaista rakennusvaihetta Lahdessa. Meillä oli hyvä joukkue. Aloitettiin hyvin ja oltiin juhannuksen aikaan kolmantena sarjassa, mutta sitten tapahtui jotain ja kelkka kääntyi väärään suuntaan. Meillä oli paljon ulkomaalaisia silloin, tuli pientä ristiriitaa. Lopulta olimme karsinnoissa ja pelaajat meinasi loppua kesken. Se oli kyllä värikkäin kausi, missä olen ikinä ollut mukana. Onneksi säilyttiin, Koskinen huokaa.
Nuori seura onnistui vakiinnuttamaan paikkansa ylimmällä sarjaportaalla.
– Seuraavat liigavuodet oli semmoista selviytymistaistelua ja Lahden rakentamista. Taisteltiin säilymisestä, joskus varmistettiin liigapaikka aikaisemmin ja joskus se meni myöhäisemmäksi. Joka vuosi organisaatio meni eteenpäin. Sitten tuli ”Hapen” (Harri Kampman) vuodet. Silloin meillä oli todella hyvä liigajoukkue, muttei saatu sitä mitalia, mikä olisi mielestäni jo silloin ansaittu. 2004 Jari (Litmanen) tuli ensimmäisen kerran Lahteen ja se antoi aika boostin Lahteen, ”Jakke” muistelee.
Koskisella riittää kompetensia ja perspektiiviä tarkastella kaupungin lippulaivan toiminnan kehittymistä.
– Lahdessa tehdään hyviä asioita ja johto on tehnyt hyviä ratkaisuja. Ei makseta älyttömiä rahoja, mikä ei tietysti välttämättä pelaajan puolesta ole mukavaa. On menty talouden ehdoilla, mikä on mielestäni järkevä asia. Täällä on ollut hyvä valmennus aina ja pelaajien eteen on pyritty tekemään kaikki mahdollinen, mikä on resurssien puitteissa mahdollista, Koskinen tietää.
– Toki me olemme ohkainen organisaatio edelleen, mutta Suomen mittapuussa ollaan ihan hyvällä mallilla. HJK:lla, SJK:lla, KuPS:illa ja FC Interillä resusseja rahallisesti enemmän, mutta emme ole jäljessä paljoa. Niillä pelimerkeillä, mitä on käytössä niin täällä tehdään älyttömän hyvää työtä, Koskinen jatkaa.
Suomalaisen jalkapallon tila ei ole antanut aihetta järjettömään ilakointiin viime aikoina. Sen tiedostaa myös Koskinen.
– Kyllähän sitä vähän huolestuneena katsoo. Jokainen tietää A-maajoukkueen tämän hetkisen tilanteen. Kovat odotukset koko ajan, mutta kun katsoo pelaajamateriaalia niin onko ne realistiset. Sen sanon, ettei meillä varmaan yhtään sen huonompi joukkue ole kuin Islannilla, joka johtaa omaa karsintalohkoaan. Emme ole vain ehkä saaneet materiaalista kaikkea irti, Koskinen muotoilee.
Suomalaiset jalkapalloseurat ovat joutuneet leikkaamaan budjettejaan vuosi vuodelta, jotta toimintaa on mahdollista ylläpitää.
– Aikoja on vaikea verrata keskenään. Silloin, kun itse pelasin niin oltiin täysammattilaisia ja treenattiin kaksi kertaa päivässä. Tämä puoliammattilaisuus ei ole se oikea suunta, millä suomalaista jalkapalloa kehitetään. Jostain pitää saada fyrkkaa lisää, Koskinen paaluttaa.
Koskisen oma pelaajaura päättyi kauteen 2006. Siitä huolimatta, että pelaajura loppui aikaisessa vaiheessa, se ei kaduta miestä itseään.
– No ei. Pari viimeistä vuotta oli jo polven kanssa niin huonoa. Tiesi itse, että pää olisi vetänyt enemmän kuin jalat. Kuluma kun leikattiin polvesta, niin hienomotoriikka hävisi jalasta. Se ei ollut enää niin helppoa. Sitä pelasi, treenasi omiaan ja meni suurinpiirtein valmistamiseen treeniin ja pelasi taas. Se ei ollut enää sen väärtti. Sain sen, mitä täältä Suomen kentiltä voi saada, Koskinen kommentoi.
Koskisen uralle mahtuu useita hienoja hetkiä, mutta yksi niistä nousee ylitse muiden.
– Sanoisin, että se oli Lahdessa ensimmäinen vuosi kokonaisuudessaan. Kun se huipentui karsintoihin ja tein itse rangaistuspotkusta ainoan maalin, millä säilyttiin. Se jäi päällimmäisenä mieleen, Koskinen päättää hymyillen.
Koskinen on tähän mennessä saalistanut kesäkisassa yhteensä 13 pistettä. Pisteitä on jaossa jälleen sunnuntain Vakio -kierroksella.
Täältä pelaamaan Vakiota -> https://www.veikkaus.fi/fi/vakio
Tästä mukaan kesäkisaan -> https://www3.veikkaus.fi/vakiosm/
